Hyppäys kevääseen

 Terveisiä keväisestä Lilla Villasta! Kolme ja puoli kuukautta on kulunut viime päivityksestä ja kevät on jo ihanasti tuloillaan! Tammikuun lopussa syntyi kolmas palleroisemme ja aika onkin kulunut uuteen arkeen totutellessa...

Kauniita onnittelukimppuja

Tauluja eteisessä... odottelevat vielä kavereita vierelleen.

Esi-isät pääsivät vihdoin seinälle

Tästä se verhostaminen alkoi: isovanhempien vanhoista
riikinkukko-verhoista!

Sisällä olemme saaneet lisää tauluja seiniin ja verhoja ikkunoihin. Totesin olevani verhoihminen, vaikka olin ajatellut jättää olohuoneen isot ikkunat ilman verhoja. Kun laitoimme verhot aluksi pienempiin ikkunoihin, huomasin haluavani lisää verhoja... Ne luovat kodikkuutta ja vaimentavat sopivasti kolmen lapsen mekastusta!

Isoissa ikkunoissa verhot vaimennusta ja kauneutta tuomassa

Anopin virkkaama matto

Vanha peili ja anopin tekemä ryijy

Sain vanhoista ruokailuvälineistä tehdyn kellon lahjaksi!

Kelloseinä

Vierashuoneessa verhot isännän lapsuudesta.
Ihana 60-luvun peilauspöytä kaverilta...

Makuuhuoneen lamppuun löytyi vuoden takaisen muuton
jäljiltä vihdoin lasihelyt!
Anoppi teki pimennysverhot ja torkkupeiton.

Keinutuoli sohvaryhmän kaveriksi

Ihanuus!

Viime viikonloppuna anoppi tuli hoitamaan isompia lapsia, joten pääsimme isännän ja vauvan kanssa hakemaan tori.fi:stä bongaamiani nojatuolia ja keinutuolia. Kaipasin olohuoneen sohvaryhmän seuraksi vielä yhtä tuolia. Ruokailutila-olohuone on meidän "julkinen" tilamme, jossa istumme usein ystävien kera juttelemassa, joten vielä yksi lisätuoli oli tarpeen. Olin haaveillut keinutuolista ja olohuone tuntui parhaimmalta paikalta, vaikka isäntää pitikin hetki suostutella.  Hankittu keinutuoli on sopivan siro ja kevyt kääntää halutessa ikkunoihin päin, jotta voi katsella kiikkuessa ulos... Lisäksi se on loistava imettämiseen!

Ja tämä vasta komistus onkin!

Olisikohan noin 50-luvulta?

Nojatuoli taas muistuttaa isoäitini vanhaa lukutuolia ja sen seurana kirjastossa onkin isoäidin vanha pöytä, jonka päällä muistan usein nähneeni kirjoja ja isoäidin istuneen lukemassa sen äärellä... Isäntä ihastui erityisesti nojatuolin vihreään samettiin ja totesi, että kai sitä pitää ruveta sikaria polttamaan, kun on niin komia tupakkituoli! Tosin nojatuolissa on pientä projektia, koska jouset pitää vaihtaa. Jospa kansalaisopistolla olisi joku entisöintikurssi...

Yksi iso muutos on TV-kirjastohuoneeseen saatu vanha kirjahylly! Vuoden päivät laatikoissa huoneen lattialla lojuneet kirjat pääsivät vihdoin paikoilleen. Kirjahylly on isännän isovanhempien kirjahylly 60-luvulta. Tyylillisesti se ei ehkä ollut aivan sellainen, jota olin aluksi hakenut, mutta asettui söpösti vanhojen kirjojen kodiksi!

60-luvun perintöä.
Kirjojen kultaiset tekstit ja kirjahyllyn vetimet
sointuvat nätisti yhteen.

Vanhat peltipurkit ovat heikkouteni

Kirjat heijastuvat kivasti peilistä

TV-kirjastohuoneessa onkin sitten kaikki tarvittavat mööpelit lukulamppua lukuunottamatta. Pidämme todella paljon tämän huoneen tunnelmasta! Siellä on oikein kotoisaa oleskella yhdessä ja vaikkapa katsoa illalla elokuvaa vilttiin käärittynä. Kun saan nojatuolin jouset fiksattua ja kunhan lapset vähän kasvavat, pääsen ehkä joskus uppoutumaan hyvän romaanin pariin...

TV-puoli.

Kirjasto-puoli. 

TV-tason ovet pitäisi korjata ja ehkä koko taso maalata...

Kesällä kahdeksan vuotta vanha sohva
palvelee edelleen hyvin!

Tällä hetkellä Lilla Villassa on aikamoista vilinää lasten kanssa, mutta siinä ohessa unelmoin puutarhasta ja ensi kesän pihanlaitosta. Jos sen ainakin saisi siivottua ja nurmikon istutettua... Lasten kanssa ulkoilessa kierrän pihaa ja haaveilen: tuohon voisi tulla joskus huvimaja ja tuohon kaariportti ja tuohon... No ainakin polkujen tallaaminen metsään onnistuu lasten kanssa, sillä he lähtevät mielellään "metsäseikkailulle". Sisälläkin riittää kaikenlaista sisustus- ym. puuhaa... Onneksi on kevät ja saa auringonsäteistä energiaa!