Hiekkaa ja maalia

 Taisin viime kirjoituksessa mainita, kuinka täyttömaa kutsuu pihatöihin... Nyt on sitten hommat aloitettu ja ilmat suosineet niin, että sitä haluaisi vain olla kokoajan ulkona mullaamassa! Ennen urakkaan ryhtymistä koko pihamaa näytti aika toivottamalta. Katselin lohdutonta näkyä, kunnes huomasin vuosi sitten parvekkeelta heivaamieni narsissien nousevan rinteestä! Toivo nousi - aina kannattaa istuttaa!

Pari uutta pönttöä puihin!

Pihamaa on edelleen lohduton, mutta enää urakka ei tunnu aivan mahdottomalta. Olemme pengertäneet hieman todella jyrkkää täyttömaata. Talon sivustalta täyttömaa on hieman savista, joten polun tekeminen rinteeseen onnistui aika hyvin, mutta alarinteeseen se oli huomattavasti hankalampaa, koska täyttömaa muuttui selkeästi hiekkaiseksi. Tein askelmia kivistä (niin isoista kuin vain jaksoin kantaa), joita pitkin pääsee sitten metsään. Lisäksi laitoin tukikiviä jyrkimpiin kohtiin, joiden päälle saa sitten nätisti kivikkokasveja tms. Saa nähdä mitä talvi tekee kiviportailleni... No sitten korjataan! Vielä muutama kivi puuttuu askelmista. Olen myös kerännyt tontilta ison kasan mukulakiviä, joista ajattelin tehdä kiveyksen terassin leveiden portaiden eteen.Rinteen yläpää on todella paahteinen, mutta alhaalla on taas puolivarjoisaa. Lähelle metsänreunaa, puolivarjoon, olen ajatellut ainakin alppiruusuja. Terassin edustalle ylärinteeseen saan kivikkokasveja ja esimerkiksi kääpiäkatajaa, tuiviota, kääpiövuorimäntyjä, rinneagervoja, pensashanhikkia... hmmm...

Hieman pehmeyttä karuun maastoon...

Ongelmana rinteessä on eroosio, sillä kasviton täyttömaa valuu kuin hiekka tiimalasissa. Ratkaisuksi isäntä alkoi laittaa rinteeseen tukilautoja, joiden tarkoituksena on pitää multa paikoillaan myös sateella. Laudat sitten maantuvat aikanaan, mutta kasvit ehtivät siinä vaiheessa juurillaan sitoa maan. Tarvitsemme siis paljon nopeasti leviäviä maanpeiteperennoja ja -pensaita... Saa nähdä miten laudat toimivat, kun aloitamme istuttamisen. Ehkäpä tarvitsemme vielä jonkinmoisen kankaan maata sitomaan.

Tässä hiekkaleikkien tulosta: Kyllä siinä kivet nousevat
ylöspäin, vaikka olikin hankala saada niitä kuvaan totuudenmukaisesti!

Ylhäältä alaspäin. Täyttömaa rajautuu luonnonkallioon,
jossa kasvaa ihanasti jäkälää.

Isännän taidonnäyte: Lautoja vanhoista puulavoista, joissa tukikepit
ja sitten lekalla kiinni maahan.

Lautakehikoita ja niiden yläpuolella polun pengerrystä.

Rikkakasvien lisäksi täyttömaasta nousi tällainen
orvokki-ihanuus!

Kolme harmaansävyä

Tässä ihanan "muta" -sävyn testaus!

 Täyttömaan muokkauksen lisäksi olemme vihdoin päässeet myös maalaamaan talkoolaisten voimin! Aluksi hommasin kolme erisävyistä harmaata testattavaksi, mutta totesin, että ne olivat liian kylmiä ja sinertäviä sävyjä omaan makuuni, vaikka olin ajatellut haluavani nimenomaan siniseen taittuvan harmaan. Lisäksi sävyt eivät olleet lähelläkään männynkaarnan väriä, joten lähdin uudestaan rautakauppaan. Siellä sattui olemaan värineuvoja paikalla ja ongelman kuultuaan, hän ehdotti "mudan sävyä". Kuulostaa hullulta, mutta testasimme sitä suoraan seinään ja se oli juuri passeli! Muta tai ehkä kauniimmin sanottuna harmaanruskea tai ruskeanharmaa, riippuen missä valossa sitä katsoo. Ja mikä tärkeintä, se oli samaa värimaailmaa männynkaarnan kanssa! (Huvittavaa on, että ihan oikeasti kuljin männynkaarna kädessä ja testailin värejä. Mutta kaipa se on varteenotettava seikka mäntyvaltaisessa maastossa...) Sävy oli Teknoksen värikoodilla "S 6005-Y20R", jos joku siitä innostuu.

Männynrunko ja talo sopusoinnussa

Kahden maalausillan jälkeen talon kahdella seinustalla on jo yksi kerros maalia! Ihanaa! Huomenna taitaa päivä mennä Hoplopissa lapsosten kanssa, mutta sitten taas piha- ja maalaustöitä jatkamaan!