Asfalttia ja askartelua

Mummuni kirjailemat ja ompelemat verhot...
ihana muisto lapsuudesta!

Vihdoin saan aikaiseksi istahtaa päivittämään kuulumisia Lilla Villasta! Kesä on ollut hyvin kiireistä tähän asti. Kuten jokainen lapsiperheellinen ja taloa rakentava tietää, aika ei vain tunnu riittävän puoleenkaan siitä, mitä sormet syyhyäisivät tekemään! Piha on vielä, miten sen nyt kauniisti ilmaisisi, kamalan näköinen! Tosin pari viikkoa sitten laitettu asfaltti antaa jo huolitellumman ilmeen. Päädyimme ottamaan asfaltin, koska muutkin naapurit ottivat sen ja sai hetkessä siistin näköistä ja suht huoltovapaata päällystä. Sekä omat että naapurin lapset ovat jo tehneet värikkäitä taideteoksia liiduilla...

Esikoinen istui aitiopaikalla kuistilla katselemassa,
kun asfaltin teko alkoi

Asfalttikoneet meidän pihalla

Valmista asfalttia ja harkkojen sovittamista

Asfaltin reunakiviä miettiessä, keksimme isännän kanssa käyttää ylimääräiset Leca -harkot siihen. Harkkoja jäi aika paljon yli, muttei kuitenkaan niin paljon, että niitä kukaan haluaisi ostaa. Muuraamme siis (isäntä muuraa) autokatokseen ja pääovelle vievän kaistaleen väliin kaksikerrosta muuria harkoista ja slammaamme  ja maalaamme ne sitten mahdollisesti sokkelin väriseksi. Siihen tulee siis korotettu perennapenkki. Toiselle puolelle asfalttia tulee sitten yksi kerros harkkoja ja niiden tasoon multaa ja nurmikkoa.

Olen saanut pihasuunnitelmat tehtyä, siihen asti kuin tänä kesänä mahdollisesti ehditään tehdä.

Keskelle korotettu perennapenkki

Tässä kiinnostuneille piha-ajatuksia: Etupihalle tulee tieltä katsottuna talon vasemmalle puolelle joitakin suurempia pensaita, kuten syyshortensiaa ja marja-aroniaa vapaasti kasvavina. Niiden jälkeen koivuangervoa aidanteena, joka päättyy esimerkiksi riippapihlajaan ja pääovelle vievään tiehen. Muutoin talon etuvasemmalta sivupihalle tulee nurmikkoa. Perennapenkkiin sitten mahdollisesti villiviiniä laskeutumaan katulampun puoleiseen ojaan, varjoon alppiruusuja ja pallokuusia tai muita ainavihantia varjon kasveja, ja keskelle jotain matalaa pensasta ja perennaa. Kaivinkone saa myös nostaa keskelle penkkiä tehdyn kumpareen päälle suuren kiven tontin reunalta ja sen ympärille sitten kivikkokasveja tms. Varaston jälkeen naapurin rajalle tulee kääpiöserbiankuusia, eteen koivuangervoa ja jotain maanpeittoperennaa ympärille, kuten kanervaa ja varpuja.

Sivupihalle tulee myös korotettu perennapenkki, johon olen ajatellut perinteisiä auringossa viihtyviä maatiaisperennoja ja ehkä jonkun pienen puun. Rinteeseen sitten rinneangervoa, idänvirpiangervoa, vuorenkilpeä (jota saadaan ensi kesänä suuret määrät ystävien mökiltä), keijunruusua, pensashanhikkia, kääpiövuorimäntyjä, keltavuohenkuusamaa ja ylös paahteeseen hopeahärkkiä, sammalleimua, maksaruohoa, ajuruohoa ja niin edelleen ja niin edelleen! Eihän tästä saa sinänsä mitään selvää kuvaa, mutta kirjoittelen ihan itsellenikin muistiin näitä ajatuksia... Ja koska kyse on niin suuresta määrästä taimia, voi olla että osa istuttamisesta siirtyy ensi kesälle... Mutta etukäteensuunnitelusta on aina iloa ja hyötyä!

Vanhat mäntyhyllyt

Hyllyt seinään

Sisällä talossa on tapahtunut joitakin pieniä tuunauksia. Kesä on suurimmaksi osaksi imenyt kaiken sisustusinnon, mutta viime sunnuntai oli sateinen, joten innostuin laittamaan vihdoin kirjahyllyt lastenhuoneeseen. Tai isäntä ne laittoi paikoilleen ja minä sisustelin... Meillä oli vanhoja hyllyjä varastosta, joihin ostimme Ikeasta hyllynkannattimet. Jotain toista tarkoitusta varten ostettu hyllypaperirulla riitti juuri päällystämään kolme hyllyä.

Päällystäminen hyllypaperilla ja hyllyt kiinni kannattimiin

Iloiset kirjat ja tavarat paikoilleen!

Lastenhuoneen ilme tuli heti siistimmäksi, kun kirjat eivät loju lattialla ja epämääräisissä kasoissa lipaston päällä. Löysimme kesälomareissulta hauskan autojulisteen, jonka laitoin vanhoihin kehyksiin. Pekka ja Susi -kuva on vanhan vinyylilevyn kansi, jonka ostin kirjaston poistotuotteista. Itse vinyylilevystä ajattelin tuunata lampun, mutta siitä sitten tuonnempana...

Keittiöön innostuin askartelemaan pikkuiset taulut. Sydäntaulun tein jo joitakin vuosia sitten, mutta se kaipasi kaveriksi toista suloista kehystä. Molemmissa on takana jämätapettia. Nallen sorruin ostamaan joskus lahjatavaraliikkeestä, tietämättä mitä sillä tekisin... No nyt se pääsi iloisesti keinumaan juuttinaruun kehyksiin. Sydämet ovat käsityökahvilasta ostetut "piparit", jotka pikaliimasin aikaisemmassa asunnossamme olleeseen tapetinpalaan. Helppoa, nopeaa ja nättiä!

Taulut kontekstissaan

Sisustuspuodista löysin ihanan keittokirjanpidikkeen.
"Maija keittää" on isoäidin vanha kirja

Vanhat kirjat, kuvat ja kortit sulassa sovussa

Vitriineihin sain valittua kuvat vanhojen postikorttien joukosta. Valinta ei ollut helppoa niin monien kauniiden joukosta!

Huomenna lähdemme mökille, mikäli kesäflunssa ei tästä pahene... Hyvää kesänjatkoa kaikille!